Tanssin suuntautumisvaihtoehdon vetoomus

Tanssinopettajakoulutuksen tarpeellisuudesta

Esittävän taiteen koulutusohjelmassa on jo pitkään sinnitelty pienimmällä mahdollisella budjetilla: tämän vuoden määrärahaan koulutusohjelmamme ei enää pysty taipumaan.

Vuodeksi 2007 annetulla rahamäärällä ei tanssinopettajakoulutuksen opetusta ensi syksynä voida pitää edellisvuosia vastaavalla tasolla. Meidän tanssinopettajaopiskelijoiden on kuitenkin valmistuttava päteviksi alamme ammattilaisiksi. Valmistumme tanssitaiteen laajan perusopetuksen ja ammatillisen II asteen opettajiksi. Välttämätön työkalumme on taito, joten tanssitekniikoiden opetuksen on oltava laadukasta. Myös opettajan pedagoginen pätevyys on merkittävä osa koulutusta. Tanssinopettajan työhön tarvitsemme tarpeeksi laajan näkemyksen alastamme. Eri opettajilta saamme useita näkökulmia niin tanssitekniseen kuin –ilmaisulliseenkin puoleen. Tämä tarkoittaa, että meidän on opiskeltava useiden tanssin ammattilaisten johdolla, mitä ei tämän vuoden määrärahoilla voida toteuttaa.

Turun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutus on suunniteltu vastaamaan alan tarpeita niin, että koulutusohjelmasta valmistuvien työllistyminen on taattua. Työtarjouksia tulee jopa opiskelijoille. Linjaltamme valmistuneista huomattava osa syventää opintojaan Teatterikorkeakoulun pedagogiikan laitoksella. Maanlaajuisesti Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvilla tanssinopettajilla on pätevien tanssin alan ammattilaisten maine ja täältä valmistuneet ovat työllistyneet sataprosenttisesti. Taideakatemian tanssinopettajakoulutusta on pidetty tanssin kentällä monipuolisena, koulutuksemme on ansainnut hyvän maineen maanlaajuisesti.

Tanssikoulutus perustuu kontaktiopetukseen pienryhmissä. Tanssinopettajaksi ei voi opiskella kotona kirjoja lukemalla, luentoa kuuntelemalla tai itsenäisesti ryhmätöitä tekemällä. Ala opetellaan henkilökohtaisen ohjauksen ja pitkäjänteisen fyysisen harjoittelun kautta. Erilaisia tanssitekniikoita on harjoiteltava päivittäin. Koulutuksemme keskiössä onkin tanssitekninen harjoittelu useiden eri opettajien johdolla. Valitettavasti vuoden 2007 määrärahalla ei voida ylläpitää edes laadukasta tanssiteknistä opetusta.

Tanssin työkentän ammattilaisten mielipiteitä Turun Taideakatemian tanssinopettajakoulutuksesta

Tanssitaide on läpi sukupolvien kulkeva katkeamaton ketju, jossa perinteinen taiteellinen ja tanssitekninen osaaminen välittyy eteenpäin päivitettynä ja täydentyen jatkuvilla uudistuksilla. Tällainen kulttuuriperintö ja elävä taiteellinen työkaluarsenaali ansaitsee välittäjikseen, käyttäjikseen ja edelleen uudistajikseen päteviä, koulutettuja ammattilaisia. Jos Suomi mielii pitää kiinni jonkinmoisen kulttuurimaan maineesta, taiteen, myös tanssin, ammattikoulutukselle on annettava kunnolliset toimintaedellytykset. Rahoituksen karsiminen siten, että koulutus jää ontuvaksi ja puutteelliseksi esim. tanssitekniikan osalta on todella kohtalokasta. Puolivillaisesti koulutetuilla opiskelijoilla on valmistuttuaan heikot työllistymismahdollisuudet, ja näin ollen koituisi sekä henkilökohtaista ajan haaskausta ja pettymyksiä että määrärahojen heittämistä hukkaan, kun koulutuksen tulokset eivät vastaisi ja hyödyttäisi täysimittaisesti olevassa olevia tarpeita. Karsittu opinto-ohjelma heikentäisi myös syventäviin jatko-opintoihin vaadittavaa pohjaa. Yhteiskunnalle koituisi todennäköisesti vain lisäkuluja, kun suuri osa valmistuneista opiskelijoista joutuisi myöhemmin kouluttautumaan uudestaan tai täysin eri alalle.

On siis selvää, että jos ja kun tanssitaiteen koulutusta Turun taideakatemiassa halutaan jatkaa, sen jo nykyisin niukkoja resursseja ei missään tapauksessa voi entisestään karsia. Mitä mieltä olisi päästää koulusta maailmalle lahjakkaita mutta puutteellisesti koulutettuja nuoria? Se söisi niin koulutusohjelman kuin koko Turun ammattikorkeakoulunkin mainetta. Tanssitaiteen ammattikoulutuksessa esim. säännölliset, täysipainoiset ja monipuoliset päivittäiset tekniikkatunnit läpi koko koulutusajan muodostavat välttämättömän tukirakenteen, jota ei voi korvata minkäänlaisella omatoimisella harjoittelulla taikka itsenäisillä teoreettisilla opinnoilla. Keho ja aivot oppivat tanssiin tarvittavan hienosäätöisen yhteistyön vain psykofyysisen, systemaattisen ja pitkäjänteisen harjoittelun kautta. Turun ammattikorkeakoulu ei varmaankaan halua profiloitua puolitehoista ja -päiväistä taidekoulutusta antavaksi oppilaitokseksi, joten rahoituksesta päättävien lienee syytä tutkia taideakatemian antaman koulutuksen tilanne uudelleen ja harkita vakavasti rahoituksen tason pitämistä vähintään aiemmalla tasolla.

Marjaana Keskitalo
tanssitaiteilija/pedagogi, Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsen
marjaana.keskitalo@elisanet.fi
Paasikivenkatu 14 A 5
15110 Lahti
puh. 040 7617602
.

.

Suomalainen tanssitaide on kansainvälisesti erittäin korkealle arvostettu taidemuoto. Se on lyhyen historiansa aikana saavuttanut erittäin korkean aseman ympäri maailman. On elinarvoisen tärkeää, että tämä taiteenlaji saa edelleen kasvaa ja kehittyä maassamme, jossa kulttuurillisilla arvoilla on koko Suomen, suomalaisuuden ja sen identiteetin kannalta ollut aina suuri merkitys. Ilman kulttuurillista panostusta, tämä maa menettää sisällöltään arvokkaimman hyvinvointinsa: henkisen hyvinvoinnin.

Tanssinopettajakoulutuksen ja teatterikoulutuksen heikentyminen heikentää suomalaisten teattereiden toimintaa tulevaisuudessa merkittävästi. On täysin perusteetonta vähentää määrärahoja Turun taideakatemialta. Se on osoitus vain siitä, miten kulttuuripääkaupungiksi valittu kaupunki ei hallitse ja osaa ottaa vastuutaan kulttuurillisista arvoista. Aina voi miettiä mihin kannattaa satsata ja mihin ei. On kyse tahtotilasta.

Vuoden 2007 koulutusmäärärahat Turun Taideakatemialle olisi ehdottomasti saatava opetustarpeiden mukaiselle tasolle. Vetoan asiasta päättäviä tahoja vakavasti harkitsemaan asiaa kulttuurillisiin arvoihin vedoten sekä suomalaisten esittävien taidelaitosten puolesta, jotta niissä jatkossakin nähtäisiin Turun Taideakatemiasta hyvän tanssi- ja teatterialan koulutuksen saaneita.

Antti Majanlahti
teatterinjohtaja
Lappeenrannan kaupunginteatteri

.

.

Yhdyn täysin siihen, että Turusta valmistuu hyviä tanssinopettajia, lisäksi he työllistyvät todella hyvin. Tanssinopettajia ei todellakaan kouluteta tässä maassa liikaa, sillä esim. baletinopettajista on jatkuva pula! On todellinen katastrofi, mikäli Turun koulutus lakkautetaan tai sen resursseja entisestään nakerretaan. Äärimmäisen lyhytnäköistä toimintaa päättäjiltä, onhan tanssin harrastus jatkuvassa kasvussa ja näin ollen tarvitaan päteviä opettajia alalle!

Ritva Norkia
tanssin läänintaiteilija/Hämeen Taidetoimikunta
toiminnanjohtaja/Suomen tanssioppilaitosten liitto

.

.

On vastuutonta koulutusta järjestävältä taholta muuttaa kesken koulutuksessa olevien opiskelukautta opetuksen sisällöllistä rakennetta niin ettei saatu koulutus riitä vastaamaan koulutukselle aiemmin asetettuja sisällöllisiä ja laadullisia tavoitteita. Se asettaa tilanteeseen tahtomattaan joutuneet opiskelijat eriarvoiseen asemaan aiemmin saman koulutuksen saaneiden ja muualla vastaavan koulutustason opiskelijoiden kanssa. Säästöt tulisi harkita pidemmällä aikavälillä niin ettei koulutuksen tasosta ja laadusta tingitä.

Tuija Nikkilä
Jyväskylän Tanssiopiston rehtori

.

.

Entisenä Taideakatemialaisena olen ollut surullinen joutuessani lukemaan entisen oppilaitokseni opiskelijoiden (joista monet entisiä oppilaitani) hätähuutoja kuluneen kevään aikana. Turku on jo vuosisatojen ajan ollut maamme merkittävimpiä kulttuurikaupunkeja ja on todella huolestuttavaa kuulla, että kaupunki aikoo jälleen kerran nipistää taiteen kentältä parantaakseen taloudellista tilannettaan.

Nykyisille koulussa opiskeleville opiskelijoille on luvattu tietty koulutuksellinen taso ja varmuus, että he valmistuvat pätevinä ja kilpailukykyisinä tanssin ammattilaisina kentälle. On uskomatonta, että jälleen kerran rahavaroja pienennetään, vaikka tanssin ammattilaiseksi ei tunnetusti voi opiskella itsenäisesti. Opiskeljija tarvitsee mm. tietyn määrän viikottaisia tekniikkatunteja eri tanssilajeissa kehittyäkseen ja valitettavan usein tämän tosiasian päättäjät tuntuvat unohtavan.

Jos budjettia leikataan jatkuvasti, ei oppilaitos pysty palkkaamaan riittävästi opettajia opiskelijoita opettamaan ja ketä sitten tulevaisuudessa hyödyttää vastavalmistunut tanssinopettaja, joka ei kykene työhönsä puutteellisen koulutuksen vuoksi??? Suunnitellut leikkaukset ja linjojen yhdistämiset eivät palvele ketään ja tulevaisuudessa aiheuttavat vain sen, että Taideakatemian maine laskee ja kouluun ei pyri enää tarpeeksi lahjakkaita taiteesta kiinnostuneita nuoria.

10 vuotta sitten avattiin Aurajoen rannassa uusi upea koulu, minkä tarkoitus oli yhdistää Turun taidekoulut ja kasvaa yhdeksi maamme näkyvimmistä taiteen ahjoista. Tähänkö on kuluneen vuosikymmenen aikana päästy? Aivan itkettää, kun vielä niin elävästi muistan uuden koulun avajaiset ja sen toivon, mikä kaikissa meissä nuorissa eli. Ja ne unelmat...joutuvatko nykyiset ja tulevat opiskelijat luopumaan niistä?

Tanssipedagogi Nina Heino
JAO/ Konservatorio
Entinen Taideakatemialainen, valm. 1999!

.

<< Linjavalikkoon